Parisuhdestatukseni on avoliitossa. Muutettiin yhteen aika pian sen jälkeen kun alettiin seurustelemaan. Tosin ollaan tunnettu jo 17-vuotta, mutta ei oltu tekemisissä moneen vuoteen muuten kun facen välityksellä. Tiesin avopuolisoni huumemenneisyydestä ja hän käytti kun aloimme seurustelemaan, mutta oli pääsemässä korvaushoitoon. Hoito on kestänyt yli puoli vuotta ja mennyt hyvin, mutta en millään pysty hyväksymään, että hän polttelee välillä. Itse en käytä enkä ole koskaan käyttänyt. Kokeillut olen pilveä joskus 10-vuotta sitten, mutta se alkoi skitsottamaan pahasti. En vaan pysty hyväksymään sitä, että hoidossa pyritään päästä eroon kaikesta paskasta, mutta silti riskeeraa koko hoidon. Olen yrittänyt puhua ja suuttua, mutta minkäs minä sille teen. Kuukauden ajan on ollut niin, että joka viikko seulojen jälkeen on pitänyt vetää savut. Yleensä se jää yhteen kertaan. Jos joskus näykyy plussaa voi koko korvaushoito tyssätä ja lasten tapaamiset vaikeutua. En mä itse kannabiksen polttelua pidä kovin kauheana asiana, mutta tällä hetkellä pelissä on niin paljon. Jos on tarkoituksena päästä eroon huumeista niin kyllä se mun mielestä tarkoittaa kaikkia laittomia huumausaineita. En lähde tässä pohtimaan mitään viinan ja kannabiksen hyviä/huonoja puolia. En halua, että mun kotona on kannabista tai mitään muutakaan. Ei sitä koskaan paljoa ole, mutta silti. Se on ihan periaate. Miks niitä savuja ei vois korvata parilla oluella?! Tästä asiasta meillä on viime aikoina ollut vähän riitaa, mutta ei se asia sillä miksikään muutu. Enkä minä saa häntä lopettamaan. Se on pakko lähteä sieltä omasta itsestä. 

Tämmöstä tällä kertaa. Jättäkää kommenttia tai jotain...